Joulun aikaan moni pitää taukoa arjen rutiineista. Työtahti hiljenee, aikataulut muuttuvat ja harjoittelu jää tauolle. Samalla mieleen voi nousta ajatus siitä, että kehitys pysähtyy tai kunto heikkenee. Fysiologisesti näin ei kuitenkaan tapahdu. Ihmiskeho ei reagoi yksittäisiin päiviin tai viikkoihin, vaan pitkän aikavälin kuormitukseen. Lihasvoima, hermoston sopeutuminen ja kudosten kestävyys rakentuvat hitaasti, ja ne myös säilyvät sen mukaisesti. Lyhyt harjoittelutauko ei poista aiemmin tehtyä työtä, jos perusta on ollut kunnossa. Sen sijaan joulu voi tarjota jotain, mikä monen arjesta puuttuu: aidon palautumisen.
Moni elää jatkuvassa lievässä ylikuormituksessa. Työ, vastuu ja velvoitteet pitävät hermoston aktiivisena lähes tauotta. Kun tähän lisätään säännöllinen harjoittelu, kokonaiskuormitus kasvaa helposti korkeammaksi kuin keho ehtii käsitellä. Tällöin kehitys pysähtyy pikemminkin siksi, että palautumista on liian vähän, eikä – kuten helposti tulee ajatelleeksi – siksi, että treeniä olisi liian vähän.
Joulutauko katkaisee arjen kuormituskierteen monella tavalla. Aikataulut löystyvät, työasioista irrottaudutaan, eikä kehon tarvitse reagoida jatkuvaan kiireeseen. Vaikka harjoittelu jäisi hetkeksi vähemmälle, keho saa tilaisuuden korjata kudoksia, tasapainottaa hormonitoimintaa ja rauhoittaa hermostoa.
Tämä näkyy usein vasta joulun jälkeen. Ensimmäiset harjoitukset tauon jälkeen tuntuvat yllättävän hyviltä. Kyse on palautumisen mahdollistamasta kehittymisestä. Joulun treenitauosta on turha kantaa huolta: niin kehon kuin mielen näkökulmasta rauhoittuminen on olennainen osa harjoittelua, ei sen vastakohta. Kun harjoittelun perusasiat ovat kunnossa ja kuormitus on ollut riittävää, muutama rauhallisempi viikko ei vie kehitystä pois. Päinvastoin, se voi luoda edellytykset sille, että kehitys jatkuu vahvempana tulevana vuonna.
Joulutauko treenistä: aikaa itselle ja läheisille luvan kanssa
Joulu on harvoja ajankohtia vuodessa, jolloin useimmat meistä antavat itselleen luvan pysähtyä. Jouluna päiviä ei tule aikataulutettua ja täytettyä tavoitteilla tai velvollisuuksilla samalla tavalla kuin arjessa, vaan huomio siirtyy hetkiin, joilla ei ole suoritusarvoa. Yhdessäolo, keskustelut, lepo ja kiireettömyys antavat keholle ja mielelle luvan levätä ja palautua. Kun vaatimukset vähenevät, hermosto rauhoittuu ja keho pääsee tilaan, jossa korjaavat ja vahvistavat prosessit voivat tapahtua.
Monille meistä on vuosien saatossa iskostunut ajatus, että palautuminen ja oleminen ilman selkeää päämäärää olisivat tehotonta ajankäyttöä. Tämä ajattelumalli on kuitenkin nurinkurinen. Ylivirittyneessä tilassa sekä keho että mieli toimivat jatkuvassa stressissä, jolloin palautuminen jää vajaaksi ja kuormitus kasaantuu huomaamatta. Joulutauko tarjoaa harvinaisen mahdollisuuden irrottautua näistä arjen aikana toistuvista viesteistä ja sisäisistä vaatimuksista, jotka ohjaavat tekemään enemmän, nopeammin ja tehokkaammin.
Kun suoriutumisen paine hellittää, keho saa tilaisuuden palata luonnollisempaan tasapainotilaan. Tämä ei vaadi erityisiä palautumiskeinoja tai suunnitelmia, vaan usein juuri niiden pois jättämistä. Hetket, joilla ei ole tuottavuuden mittaria, voivat olla palautumisen kannalta kaikkein merkityksellisimpiä. Kun joulun aikaan uskaltaa olla läsnä ilman tarvetta kehittää, parantaa tai optimoida itseään, keho ja mieli tekevät sen työn puolestasi. Palautuminen on edellytys sille, että jaksaminen, keskittyminen ja fyysinen kapasiteetti voivat jatkossa kehittyä.
Rauhallista ja palauttavaa joulua,
Valmentajasi Sampsa
HIT Gym, Siilinjärvi
